Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Sivua päivitetty 3.4.2019

Ilmastonmuutos johtuu lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytössä vapautuvasta ja ilmakehään kertyvästä hiilidioksidista (CO2) ja muista kasvihuonekaasupäästöistä. Näihin lukeutuvat muun muassa typpioksididuuli (N2O), metaani (CH4) ja eräät fluoratut kasvihuonekaasut (nk. F-kaasut). Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti viimeisen sadan vuoden aikana pääasiassa ihmisen toiminnan vuoksi. Kasvihuonekaasupäästöt estävät auringon lämpösäteilyn pääsyä takaisin avaruuteen ja lämmittävät siten ilmastoa. Ilmaston lämpenemisellä on monia epäsuotuisia vaikutuksia. Esimerkiksi sateiden jakauma maapallolla muuttuu ja meren pinta kohoaa. Nämä muutokset saattavat aiheuttaa vaikeuksia muun muassa ruoantuotannolle erityisesti kehittyvissä maissa, joka voi vaikuttaa alueiden yhteiskunnalliseen vakauteen ja heijastua pidemmällä aikavälillä myös Suomeen.

EU:ssa vuonna 2014 sovittujen tavoitteiden mukaan EU:n tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta tulee tällöin olla EU:n tasolla vähintään 27 prosenttia. Tavoitteen saavuttamisen Suomessa vaatimat toimet linjataan 2017 julkaistussa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jossa on pidemmän aikavälin tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Kotimaan liikenteen osuus on noin viidennes Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin päästöistä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 2005). Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen.

Hiilidioksidipäästön määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Siksi fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen on keskeinen keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tässä yksi keino on autokannan uusiutuminen. Kansallisena tavoitteena on lisäksi, että vuonna 2030 liikenteen biopolttoaineiden laskennallinen osuus kaikesta käytetystä polttoaineesta olisi 30 prosenttia.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (Tilastokeskus)

Tallenna data: Excel | Kuva

Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 55,3 miljoonaa tonnia ja kotimaisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt 11,4 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Kokonaispäästöt ovat 77 % ja liikenteen päästöt 94 % vuoden 1990 tasosta.

Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasuinventaario

Liikenteen khk-päästöt liikennemuodon mukaan

Tallenna data: Excel | Kuva

LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan kotimaan liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat 11,1 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Tieliikenteen osuus päästöistä on 95 %. Päästöjen määrä on vähentynyt vuoteen 1990 verrattuna yhteensä 4 %. Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet vain 2 %, kun taas rautatieliikenteen päästöt ovat vähentyneet 69 % ja vesiliikenteen päästöt 24 %.

Lähde: VTT, LIPASTO

» Analyysi

Vuonna 2015 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat noin 0,5 prosenttia edellisvuoden tasoon nähden ja olivat 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Suurimmillaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2007, jolloin ne olivat noin 21 prosenttia nykyistä suuremmat. Tieliikenteen aiheuttamat päästöt muodostavat valtaosan eli noin 93 prosenttia kotimaan liikenteen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen khk-päästöt vähenivät yhden prosentin vuoteen 2012 verrattuna ja kasvoivat kaksi prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2015 alimmalla tasollaan vuoden 1990 jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 55,3 miljoonaa tonnia. Päästöt laskivat 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mutta olivat 22 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Päästöjen kasvun syitä olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden lasku liikenteen polttoaineiden käytössä.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto, Ilmatieteen laitos