Päästöt ilmaan

Sivua päivitetty 26.3.2014

Ilmastonmuutos on globaali ympäristöongelma, joka johtuu lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena ilmakehään kertyvästä hiilidioksidista (CO2) ja muista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenne aiheuttaa hiilidioksin lisäksi monia ilmanlaatua heikentäviä päästöjä. Näihin päästöihin lukeutuvat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5), typpidioksidi (NO2), otsoni (O3), hiilimonoksidi (CO), rikkidioksidi (SO2) ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Osa näistä päästöistä on niin kutsuttuja suoria päästöjä (esim. pakokaasuhiukkaset) ja osa epäsuoria (katupöly).

Yhteenveto

Kotimaan liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä 90 % syntyy tieliikenteessä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kääntyneet laskuun muun muassa talouden laskusuhdanteen myötä. Tämä suuntaus on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen mukainen. Kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen edellyttää fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähenemistä, mihin vaikuttavat ajoneuvokannan käytön määrä ja kulutus sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus.

Liikenteen muut päästöt ilmaan ovat viimeisen 20 vuoden aikana pudonneet radikaalisti lähinnä ajoneuvojen tiukentuneiden pakokaasupäästömääräysten ja entistä puhtaampien polttoaineiden ansiosta.  Autokannan uusiutumisen hitauden vuoksi päästöt eivät ole vähentyneet niin nopeasti kuin on toivottu. Ilmanlaatuun voidaan vaikuttaa uusia ajoneuvoja koskevilla pakokaasumääräyksillä. Laivojen rikkipäästöjä voidaan alentaa siirtymällä käyttämään vähärikkisempiä polttoaineita tai erityisiä rikkipesureita.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos