Kotimaan liikenne ja talouskehitys

Sivua päivitetty 13.12.2017

Taloudellisen toimeliaisuuden, tulojen ja varallisuuden kasvu on perinteisesti merkinnyt motorisoidun henkilöliikenteen kasvua. Vastaavasti tavaraliikenteen ja erityisesti tiekuljetusten kasvu on perinteisesti korreloinut voimakkaasti bruttokansantuotteen kanssa. Liikennepolitiikassa ei haluta rajoittaa liikkuvuutta, mutta toisaalta hillitä erilaisia kustannuksia synnyttävän liikennesuoritteen kasvua.  Ristiriidan oikaisemiseksi liikennepolitiikassa pidetäänkin tavoiteltavana, että liikenteen  kasvu ja talouden kasvu tulisi erottaa toisistaan siten, että BKT kasvaisi liikenteen suoritteita nopeammin. Tätä ilmiötä nimitetään liikennealalla yleensä käsitteellä ’decoupling’.

Kotimaan henkilöliikenteen suorite ja talouskasvu

Tallenna data: Excel | Kuva

Henkilöliikenteen suorite on 1990-luvun alun jälkeen kasvanut hitaammin kuin talous. Viime vuosien taloustaantuma ei ole heijastunut henkilöliikenteen kasvuun.

Lähde: Tilastokeskus

Tavaraliikenteen kuljetussuorite ja bkt

Tallenna data: Excel | Kuva

Tavaraliikenteen suorite seuraa talouden suhdanteita, mutta on 1990-luvun alusta lähtien kasvanut taloutta hitaammin.

Lähde: Tilastokeskus

» Analyysi

Suomessa talouskasvu on merkinnyt autoistumisen ja autoliikenteen kasvua. Talouskasvu on kuitenkin 1990-luvun lamavuosien jälkeen ollut sikäli vahvaa, että kehityksessä havaitaan selvästi talouskasvun ja motorisoidun henkilöliikenteen erkaantumista toisistaan. Talouskehitys on ollut selvästi myös tavaraliikenteen suoritteen kasvua voimakkaampaa. Yksi ilmeinen selitys tälle on se, että laman jälkeen Suomen talous kasvoi raskasta teollisuutta vähemmän kuljetusintensitiivisillä toimialoilla.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos