Väylienpidon rahoitus

Sivua päivitetty 18.3.2016

Valtion talousarviosta rahoitettava liikenneverkko muodostuu maantieverkosta (78 071 km), rataverkosta (5 944 km) ja vesiväylistä (16 472 km).  Liikenneverkon kirjanpidollinen arvo väyläomaisuutena on maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Talousarviossa osoitetaan rahoitus väylien kunnossapitoon eli perusväylänpitoon sekä erikseen nimetyille kehittämisinvestoinneilla. Perusväylänpitoon kuuluu väylien hoito, käyttö (kuten valaistuskulut), korjaukset, ylläpito, korvausinvestoinnit, parantamisinvestoinnit, jäänmurto, maantielautat, liikenteen ohjaus ja informaatio sekä suunnittelu.

Valtion väylienpidon määrärahojen käyttö käypään hintaan

Tallenna data: Excel | Kuva

Liikenneviraston toimintamenojen ja perusväylänpidon rahoitus on nimellisesti hieman kasvanut viime vuosina. Vuoden 2010 budjetointimuutos selittää isomman kertamuutoksen vuoteen 2009. Väylien kehittämisen (ml. maa- ja vesialueiden hankinta) rahoitus on nimellisesti kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Aluekehitysrahoituksessa on sekä perusväylänpitoa että investointeja.

Lähde: Liikennevirasto

Väylienpidon määrärahojen käyttö (vuoden 2015 hintatasossa)

Tallenna data: Excel | Kuva

Tarkastelu vuoden 2015 hinnoin kuvastaa määrärahojen ostovoiman muutosta. Virastouudistuksen jälkeen hallinnon ja perusväylänpidon määrärahojen ostovoima on vähentynyt noin 11 %.

Lähde: Liikennevirasto

Perusväylänpidot määrärahat ja kustannuskehitys

Tallenna data: Excel | Kuva

Perusväylänpidon talousarviorahoitus on jäänyt jälkeen hoidon ja ylläpidon kustannuskehityksestä.

Lähde: Liikennevirasto, Tilastokeskus

Kehittämisen määrärahat ja kustannuskehitys

Tallenna data: Excel | Kuva

Kehittämisen talousarviorahoitus on kasvanut maarakentamisen kustannuskehitystä voimakkaammin.

Lähde: Liikennevirasto, Tilastokeskus

» Analyysi

Valtion perusväylänpidon määrärahat ovat reaalisesti alentuneet vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että määrärahoilla on voitu tehdä aiempaa vähemmmän ylläpitoa ja perusväylänpidon pieniä investointeja. Isoihin, valtion talousarviossa erikseen nimettyihin väyläinvestointeihin on sen sijaan osoitettu ja käytetty jatkuvasti enemmän määrärahoja.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos