Väylienpidon rahoitus

Sivua päivitetty 4.3.2017

Valtion talousarviosta rahoitettava liikenneverkko muodostuu maantieverkosta (77 982 km), rataverkosta (5 926 km) ja vesiväylistä (16 328 km).  Liikenneverkon kirjanpidollinen arvo väyläomaisuutena on maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Talousarviossa osoitetaan rahoitus väylien kunnossapitoon eli perusväylänpitoon sekä erikseen nimetyille kehittämisinvestoinneilla. Perusväylänpitoon kuuluu väylien hoito, käyttö (kuten valaistuskulut), korjaukset, ylläpito, korvausinvestoinnit, parantamisinvestoinnit, jäänmurto, maantielautat, liikenteen ohjaus ja informaatio sekä suunnittelu.

Valtion väylienpidon määrärahojen käyttö käypään hintaan

Tallenna data: Excel | Kuva

Liikenneviraston toimintamenojen ja perusväylänpidon rahoitus on nimellisesti hieman kasvanut viime vuosina. Vuoden 2010 budjetointimuutos selittää isomman kertamuutoksen vuoteen 2009. Väylien kehittämisen (ml. maa- ja vesialueiden hankinta) rahoitus on nimellisesti kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Aluekehitysrahoituksessa on sekä perusväylänpitoa että investointeja

Lähde: Liikennevirasto

Väylienpidon määrärahojen käyttö (vuoden 2015 hintatasossa)

Tallenna data: Excel | Kuva

Tarkastelu vuoden 2016 hinnoin kuvastaa määrärahojen ostovoiman muutosta. Vuonna 2016 hallinnon ja perusväylänpidon määrärahojen ostovoima on määrärahojen korotuksen jälkeen suunnilleen samalla tasolla kuin Liikenneviraston ensimmäisenä toimintavuonna 2010.

Lähde: Liikennevirasto, Tilastokeskus

Perusväylänpidot määrärahat ja kustannuskehitys

Tallenna data: Excel | Kuva

Perusväylänpidon talousarviorahoitus on jäänyt jälkeen hoidon ja ylläpidon kustannuskehityksestä. Vuonna 2016 ero kuitenkin kaventui.

Lähde: Liikennevirasto, Tilastokeskus

TT 01 01 04

Tallenna data: Excel | Kuva

Lähde: Liikennevirasto, Tilastokeskus

» Analyysi

Valtion perusväylänpidon määrärahat alenivat reaalisesti usean vuoden ajan vuoteen 2015 asti.  Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että määrärahoilla on voitu tehdä jatkuvasti aiempaa vähemmmän ylläpitoa ja perusväylänpidon pieniä investointeja. Isoihin, valtion talousarviossa erikseen nimettyihin väyläinvestointeihin on sen sijaan osoitettu ja käytetty jatkuvasti enemmän määrärahoja. Vuonna 2016 myös perusväylänpidon rahoitusta lisättiin.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos