Väylienpidon rahoitus

Sivua päivitetty 23.3.2018

Valtion talousarviosta rahoitettava liikenneverkko muodostuu maantieverkosta (77 982 km), rataverkosta (5 926 km) ja vesiväylistä (16 328 km).  Liikenneverkon kirjanpidollinen arvo väyläomaisuutena on maantieverkon osalta 15,0 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Talousarviossa osoitetaan rahoitus väylien kunnossapitoon eli perusväylänpitoon sekä erikseen nimetyille kehittämisinvestoinneilla. Perusväylänpitoon kuuluu väylien hoito, käyttö (kuten valaistuskulut), korjaukset, ylläpito, korvausinvestoinnit, parantamisinvestoinnit, jäänmurto, maantielautat, liikenteen ohjaus ja informaatio sekä suunnittelu.

Valtion väylienpidon määrärahojen käyttö käypään hintaan

Tallenna data: Excel | Kuva

Liikenneviraston toimintamenojen ja perusväylänpidon rahoitus on nimellisesti hieman kasvanut viime vuosina. Vuoden 2010 budjetointimuutos selittää isomman kertamuutoksen vuoteen 2009. Väylien kehittämisen (ml. maa- ja vesialueiden hankinta) rahoitus on nimellisesti kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Aluekehitysrahoituksessa on sekä perusväylänpitoa että investointeja

Lähde: Liikennevirasto

Väylienpidon määrärahojen käyttö (vuoden 2017 hintatasossa)

Tallenna data: Excel | Kuva

Tarkastelu vuoden 2017 hinnoin kuvastaa määrärahojen ostovoiman muutosta. Vuonna 2017 hallinnon ja perusväylänpidon määrärahojen ostovoima on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2015.

Lähde: Liikennevirasto

Perusväylänpidot määrärahat ja kustannuskehitys

Tallenna data: Excel | Kuva

Perusväylänpidon talousarviorahoitus on jäänyt jälkeen hoidon ja ylläpidon kustannuskehityksestä. Vuosina 2016 - 17 ero kaventui.

Lähde: Liikennevirasto

Valtion väylien kehittämisen määrärahojen käyttö ja maarakennuskustannusindeksi

Tallenna data: Excel | Kuva

Valtion väyläinvestointien rahoitus on ollut 2000-luvulla maarakennuksen kustannustasoa korkeammalla.

Lähde: Liikennevirasto, Tilastokeskus

» Analyysi

Valtion perusväylänpidon määrärahat alenivat reaalisesti usean vuoden ajan vuoteen 2015 asti.  Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että määrärahoilla on voitu tehdä jatkuvasti aiempaa vähemmmän ylläpitoa ja perusväylänpidon pieniä investointeja. Isoihin, valtion talousarviossa erikseen nimettyihin väyläinvestointeihin on sen sijaan osoitettu ja käytetty jatkuvasti enemmän määrärahoja aina viime vuoteen asti. Vuosina 2016 – 17 perusväylänpidon rahoituksen tasoa on korjattu ylöspäin.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos