Rahoitus

Sivua päivitetty 13.3.2017

Liikenneväylien ja liikenteen palvelujen ylläpidon ja kehittämisen rahoituksesta päättävät eduskunta (maantiet, radat, vesiväylät, liikenteen tuet), kuntien valtuustot (kuntien liikenneväylät) sekä eräät valtion ja kuntien liikelaitokset ja yhtiöt (Finavia, satamat). Rahoitustasoon vaikuttavat julkistalouden budjettirajoitteet, käytettävissä olevat maksutulot sekä ylläpidon ja kehittämisen todetut tarpeet.

Rahoituksen tilan indikaattoreina tarkastellaan tässä valtion talousarviorahoitusta perusväylänpitoon ja kehittämiseen sekä julkisen liikenteen koko julkista rahoitusta.

Yhteenveto

Valtion perusväylänpidon määrärahojen reaalinen aleneminen vuodesta 2003 alkaen taittui vuonna 2016. Väylien hoidon ja kunnossapidon ostovoima palasi vuoden 2010 tasolle. Väylien kehittämisinvestointeihin on osoitettu ja käytetty jatkuvasti enemmän määrärahoja.

Julkisen liikenteen julkisen rahoituksen määrä on kasvanut 2000-luvulla kaikilla liikennemuodoilla. Kuntien rahoitus on kasvanut valtion rahoitusta enemmän. Rahoitustarpeen kasvu on johtunut palvelujen tuottamisen kustannusten noususta sekä lakisääteisten kuljetusten tarpeen kasvusta.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos