Rahoitus

Sivua päivitetty 18.3.2016

Liikenneväylien ja liikenteen palvelujen ylläpidon ja kehittämisen rahoituksesta päättävät eduskunta (maantiet, radat, vesiväylät, liikenteen tuet), kuntien valtuustot (kuntien liikenneväylät) sekä eräät valtion ja kuntien liikelaitokset ja yhtiöt (Finavia, satamat). Rahoitustasoon vaikuttavat julkistalouden budjettirajoitteet, käytettävissä olevat maksutulot sekä ylläpidon ja kehittämisen todetut tarpeet.

Rahoituksen tilan indikaattoreina tarkastellaan tässä valtion talousarviorahoitusta perusväylänpitoon ja kehittämiseen sekä julkisen liikenteen koko julkista rahoitusta.

Yhteenveto

Valtion perusväylänpidon määrärahat ovat reaalisesti alentuneet vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että on tingitty väylien ylläpidosta ja pienistä investoinneista. Väylien kehittämisinvestointeihin on osoitettu ja käytetty jatkuvasti enemmän määrärahoja.

Julkisen liikenteen julkisen rahoituksen määrä on kasvanut 2000-luvulla kaikilla liikennemuodoilla. Kuntien rahoitus on kasvanut valtion rahoitusta enemmän. Rahoitustarpeen kasvu on johtunut palvelujen tuottamisen kustannusten noususta sekä lakisääteisten kuljetusten tarpeen kasvusta.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos