Väylienpidon kustannusvastaavuus

Sivua päivitetty 10.3.2016

Rautatieliikenteeltä peritään vuotuista ratamaksua rataverkon käyttämisestä EU:n direktiivin mukaisesti. Perusmaksun määrittely perustuu rajakustannushinnoitteluun. Lisäksi rautatieliikenteeltä peritään rataveroa ja investointiveroa. Ratavero on lisämaksu, jolla voidaan kansallisesti säädellä rautatieliikenteen kustannusvastaavuutta. Investointivero koskee vain Kerava – Lahti -oikoradan henkilö- ja tavaraliikennettä.

Kauppamerenkululta perittävä väylämaksu on veronluonteinen maksu, jonka kantaa tulli. Tienkäyttäjiltä ei kerätä maksuja tienkäytöstä (tieliikenteen veroja käsitellään omana kokonaisuteenaan täällä).

Radanpidon kustannusvastaavuus

Tallenna data: Excel | Kuva

Vuonna 2015 ratamaksutulot kattoivat 10 % radanpidon kustannuksista. Kustannusvastavuuslaskelma ei sisällä rataveroa eikä investointiveroa.

Lähde: Liikennevirasto

Rannikon kauppamerenkulun väylien kustannusvastaavuus

Tallenna data: Excel | Kuva

Rannikon kauppamerenkulun kustannusvastaavuuden vuosittainen vaihtelu johtuu siitä, että jäänmurron kustannukset vaihtelevat jäätalven ankaruuden mukaan.

Lähde: Liikennevirasto

» Analyysi

Rautatieliikenteeltä perittiin 39,2 miljoonaa euroa ratamaksua rajakustannusten kattamiseksi vuonna 2015. Kaikista radanpidon kustannuksista ratamaksu kattoi 10 %. Lisäksi rautatieliikenne maksoi rata- ja investointiveroja noin 6 miljoonaa euroa. Tavaraliikenteen rataveroa ei peritä vuosina 2015 – 2017 osana rikkikompensaatiota ja työmarkkinaratkaisua.

Rannikon kauppamerenkulun väylämaksujen määrä väheni 42,2 milj. euroa vuodesta 2015 vuoteen 2014 ja tämä johtui väylämaksulakiin tehdystä muutoksesta, jonka mukaisesti väylämaksut puolitettiin vuosiksi 2015 – 2017.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos