Väylienpidon kustannusvastaavuus

Sivua päivitetty 10.3.2017

Rautatieliikenteeltä peritään vuotuista ratamaksua rataverkon käyttämisestä EU:n direktiivin mukaisesti. Perusmaksun määrittely perustuu rajakustannushinnoitteluun. Lisäksi rautatieliikenteeltä peritään rataveroa ja investointiveroa. Ratavero on lisämaksu, jolla voidaan kansallisesti säädellä rautatieliikenteen kustannusvastaavuutta. Investointivero koskee vain Kerava – Lahti -oikoradan henkilö- ja tavaraliikennettä.

Kauppamerenkululta perittävä väylämaksu on veronluonteinen maksu, jonka kantaa tulli. Tienkäyttäjiltä ei kerätä maksuja tienkäytöstä (tieliikenteen veroja käsitellään omana kokonaisuteenaan täällä).

Radanpidon kustannusvastaavuus

Tallenna data: Excel | Kuva

Vuonna 2016 ratamaksutulot kattoivat 10 % radanpidon kustannuksista. Kustannusvastavuuslaskelma ei sisällä rataveroa eikä investointiveroa.

Lähde: Liikennevirasto

Rannikon kauppamerenkulun väylien kustannusvastaavuus

Tallenna data: Excel | Kuva

Rannikon kauppamerenkulun kustannusvastaavuuden vuosittainen vaihtelu johtuu siitä, että jäänmurron kustannukset vaihtelevat jäätalven ankaruuden mukaan.

Lähde: Liikennevirasto

» Analyysi

Rautatieliikenteeltä perittiin 40,4 miljoonaa euroa ratamaksua rajakustannusten kattamiseksi vuonna 2016. Kaikista radanpidon kustannuksista ratamaksu kattoi 10 %. Lisäksi rautatieliikenne maksoi rata- ja investointiveroja noin 6 miljoonaa euroa. Tavaraliikenteen rataveroa ei peritä vuosina 2015 – 2017 osana rikkikompensaatiota ja työmarkkinaratkaisua.

Rannikon kauppamerenkulun väylämaksujen määrä kasvoi 1 milj. euroa vuodesta 2015 vuoteen 2016. Väylämaksulain mukaan väylämaksut puolitetaan vuosina 2015-2017.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos