Talous

Sivua päivitetty 13.5.2015

Talous on liikennejärjestelmässä osin toimintaympäristötekijä, joka asettaa lähtökohtia puitteita toiminnalle. Julkistalouden rahoitusmahdollisuudet sekä maarakentamisen ja liikenteen kansantaloudellinen merkitys, kustannuskehitys ja verotus ovat toimintaympäristöä. Toisaalta talouteen liittyy asioita, joihin vaikutetaan liikennepolitiikan valinnoilla. Julkisen liikenteen rahoitus ja muut liikenteen tuet sekä liikenteen hinnoittelu ovat liikennepolitiikan keinovalikoimaa. Liikenteestä yrityksille ja kotitalouksielle aiheutuvat kustannukset sekä liikenteen ulkoiset kustannukset puolestaan ovat kustannuksia, joita liikennepolitiikan eri keinoin pyritään vähentämään.

Tässä liikenteen taloutta tarkastellaan valtion väylienpidon rahoituksen, julkisen liikenteen rahoituksen,  liikenteen maksujen ja verojen sekä kansantaloudellisen merkityksen näkökulmista.

Yhteenveto

2000-luvulla valtion väylien perusväylänpidon rahoitustaso on alentunut kustannustason noustessa, joten  väylien ylläpitoa ja pieniä investointeja on tehty jatkuvasti vähemmän. Sen sijaan on lisätty rahoitusta kehittämisinvestoihin. Julkisen liikenteen rahoitus on kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla etenkin kunnissa.  Rahoitustarpeen kasvu on johtunut pääasiassa palvelujen tuottamisen kustannusten noususta sekä lakisääteisten kuljetusten tarpeen kasvusta.

Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustannukset ovat vuodessa 38 mrd. euroa, kotitalouksien kulutus liikenteeseen 16 mrd. euroa ja liikenteen yhteiskunnalliset haittakustannukset noin 3 mrd. euroa vuodessa. Liikenteen kustannukset yrityksille ja kotitalouksielle ovat kasvamassa, mutta onnettomuksien ja päästöjen haittakustannukset ovat vähenemässä. Tieliikenteeltä perittyjen verojen tuotto oli vuonna 2013 noin 5 mrd. euroa, mikä oli 12,6 % valtion kaikista verotuotoista.

Maarakentamisen, liikenteen ja siitä riippuvien toimialojen työllisyys on 235 000 henkilöä, mikä on vajaa 2 % kaikista työllisistä. Näiden toimialojen yhteenlaskettu arvonlisä on noin 16 mrd. euroa, mikä on lähes 10 % koko kansantalouden arvonlisäyksestä.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos