Väylät ja niiden välityskyky

Sivua päivitetty 9.8.2016

Väylien välityskyky on liikennejärjestelmän tärkeä osatekijä. Välityskyvyn vaikutuksia voidaan tarkastella olemassa olevan liikenteen ja kuljetusten tehokkuuden näkökulmasta sekä  parantuneen välityskyvyn tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta.

Suomen liikenneverkko

Tallenna data: Excel | Kuva

Suomen liikenneverkon pituus on kasvanut 2000-luvulla. Katuverkon pituus on kasvanut 5109 kilometriä ja vesiväylien pituus 1 768 kilometriä.

Lähde: Tilastokeskus

Rannikon vesiväylät kulkusyvyyden mukaan

Tallenna data: Excel | Kuva

Rannikon vesiväylien pituus oli 10 096 kilometriä vuonna 2013.

Lähde: Tilastokeskus

Valtion rataverkon ominaisuuksien kehitys

Tallenna data: Excel | Kuva

Valtion rataverkon kantavuutta on nostettu 675 ratakilometrillä vuosien 2003 ja 2014 välillä. Nopeutta on nostettu 376 kilometrillä ja välityskykyä on kasvatettu 80 kilometrillä.

Lähde: Likennevirasto

Maanteiden pituus nopeusrajoituksen mukaan

Tallenna data: Excel | Kuva

Suurin osa (45 483 km) Suomen maanteistä on yleisrajoituksen alaisia. Yleisrajoitus taajamissa on 50 km/h ja taajamien ulkopuolella 80 km/h. Alle 50 km/h nopeusrajoitukset ovat taajamissa tai erityiskohteissa, kuten raja-asemilla.

Lähde: Liikennevirasto

» Analyysi

Rataverkon välityskyky on kehittynyt myönteiseen suuntaan, sillä sekä nopeustaso että kantavuus ovat parantuneet. Kauppamerenkulun väyliä on myös syvennetty ja siten mahdollistettu suurempien alusten käyttö. Vesiväylänpidossa otetaan huomioon niin kauppamerenkulun kuin muunkin vesiliikenteen tarpeet. Toiminnan pääpaino on kuitenkin väylästön ylläpidossa. Maantieliikenteen verkon laajuuden osalta voidaan todeta, ettei se merkittävästi tule enää kasvamaan. Sen laadullisia tekijöitä voidaan kuitenkin vielä parantaa. Katuverkko tulee sen sijaan kasvamaan jatkuvasti maankäytön laajentuessa, erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos