Väylien kunto

Sivua päivitetty 10.3.2017

Väylät on tavoiteltavaa pitää sellaisessa kunnossa, joka mahdollistaa turvallisen liikenteen ja tehokkaat kuljetukset. Tehokkuutta heikentävät kauppamerenkulun väylien madaltumat, rautateiden nopeusrajoitukset sekä teiden päällysteiden ja sorateiden heikko kunto. Väylän huonokuntoisuus indikoi välitöntä korjaustarvetta. Huonokuntoisten väylien määrä kasvaa ajan ja liikenteen rasituksen myötä. Väylien kuntoa parannetaan korvausinvestoinnein. Käytännössä huonokuntoisia väyliä on aina jonkun verran.

Huonokuntoiset kauppamerenkulun väylät

Tallenna data: Excel | Kuva

Huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä on 2000-luvulla vähentynyt noin 70 %.

Lähde: Liikennevirasto

Huonosta kunnosta johtuvat rataverkon nopeusrajoitukset

Tallenna data: Excel | Kuva

Huonosta kunnosta johtuvat rataverkon nopeusrajoitukset ovat viime vuosina lähteneet uudelleen kasvamaan.

Lähde: Liikennevirasto

Päällysteyt tiet ja soratiet kuntoluokissa huono tai erittäin huono

Tallenna data: Excel | Kuva

Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on selvässä kasvussa. Huonokuntoisten sorateiden määrä ei juuri kasva.

Lähde: Liikennevirasto

» Analyysi

Väylien kuntokehityksessä on kuljetusten kustannustehokkuuden kannalta merkityksellisintä se, että kauppamerenkulun väylien kunto on parantunut  ja siten osaltaan mahdollistanut suuremmat aluskoot ja lastit. Rataverkon nopeusrajoitusten kuljetustaloudellinen vaikutus on nykyisessä suuruusluokassaan valtakunnallisesti suhteellisen vähäinen, koska se rajoittuu vähäliikenteisten rataosien nopeuksiin eikä esimerkiksi akselipainoihin. Vähäliikenteisen tieverkon kunnon suurin merkitys kohdistuu toistaiseksi metsäteollisuuden puunhankinnan kustannuksiin ja -mahdollisuuksiin.  Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on kasvamassa voimakkaasti.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos