Ulkomaan merikuljetusten kustannustehokkuus

Sivua päivitetty 8.8.2018

Kauppamerenkulun kustannustehokkuutta arvioidaan tässä ensisijaisesti alusten vetoisuuden ja lastikoon kehityksen perusteella. Väylien kulkusyvyys vaikuttaa yhtenä tekijänä siihen, kuinka suuret alukset voivat tulla satamiin ja kuinka täyteen ne voidaan lastata. Väylien laadun lisäksi tehokkuuteen vaikuttavat useat muut logistiikan ja liikennöitsijöiden ratkaisut. Tavoitteena on kustannustehokkuuden jatkuva kasvu. Talvimerenkulussa seurataan myös jäänmurron odotusaikaa, johon vaikuttaa talven ankaruuden lisäksi jäänmurtopalvelun sääntely, mitoitus ja tehokkuus.

Suomen satamiin saapuneiden ja satamista lähteneiden alusten nettovetoisuus

Tallenna data: Excel | Kuva

Suomen satamissa käyneiden alusten keskimääräinen nettovetoisuus on kasvanut 85 % vuosina 2000–2017. Vuonna 2017 nettovetoisuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta.

Lähde: Liikennevirasto

Suomen satamissa käyneiden alusten keskimääräinen lasti

Tallenna data: Excel | Kuva

Suomen satamissa käyneiden alusten keskimääräinen lastikoko on kasvanut 43 % vuosina 2000–2017.

Lähde: Liikennevirasto

Jäänmurron odotusaika

Tallenna data: Excel | Kuva

Jäänmurtaja-avustusta saaneiden alusten keskimääräinen odotusaika on normaalina jäätalvena noin 3 tuntia. Ankarina jäätalvina keskimääräinen odotusaika kasvaa selvästi.

Lähde: Liikennevirasto

Ulkomaan alusliikenne

Tallenna data: Excel | Kuva

Ulkomaan liikenteen aluskäyntien määrä kasvoi vuonna 2017 yli 2 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on 20 % pienempi kuin taantumaa edeltäneenä aikana.

Lähde: Liikennevirasto

» Analyysi

Esitettyjen mittareiden perusteella kauppamerenkulun kustannustehokkuus on kasvanut selvästi viime vuosina. Aluskoon kasvu on tehty mahdolliseksi kauppamerenkulun väyliä syventämällä. Kehitys viittaa siihen, että aluskoon kasvua on pystytty hyvin hyödyntämään. Alusliikenteen väheneminen vuodesta 2008 on hidastanut kustannustehokkuuden lisääntymistä. Huomionarvoista on, että kontit ja kuljetusvälineet syövät alusten kapasiteettia varsinaiselta tonnimäärältä.
Jäänmurtopalvelut on mitoitettu siten, että normaalina talvena avustusta joutuu odottamaan keskimäärin 3 tuntia. Ankarana jäätalvena keskimääräinen odotusaika voi kasvaa yli kaksinkertaiseksi.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos