Ulkomaan merikuljetusten kustannustehokkuus

Sivua päivitetty 14.12.2017

Kauppamerenkulun kustannustehokkuutta arvioidaan tässä ensisijaisesti alusten kantavuuden ja lastikoon kehityksen perusteella. Väylien kulkusyvyys vaikuttaa yhtenä tekijänä siihen, kuinka suuret alukset voivat tulla satamiin ja kuinka täyteen ne voidaan lastata. Väylien laadun lisäksi tehokkuuteen vaikuttavat useat muut logistiikan ja liikennöitsijöiden ratkaisut. Tavoitteena on kustannustehokkuuden jatkuva kasvu. Talvimerenkulussa seurataan myös jäänmurron odotusaikaa, johon vaikuttaa talven ankaruuden lisäksi jäänmurtopalvelun sääntely, mitoitus ja tehokkuus.

Keskimääräinen aluskoko (nettovetoisuus)

Tallenna data: Excel | Kuva

Suomen satamissa käyneiden alusten keskimääräinen nettovetoisuus on kasvanut 84 % vuosina 2000–2016. Vuonna 2016 nettovetoisuus kasvoi jälleen lievän laskun jälkeen.

Lähde: Liikennevirasto

Suomen satamissa käyneiden alusten keskimääräinen lasti

Tallenna data: Excel | Kuva

Suomen satamissa käyneiden alusten lastimäärä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun.

Lähde: Liikennevirasto

Jäänmurron odotusaika

Tallenna data: Excel | Kuva

Jäänmurtaja-avustusta saaneiden alusten keskimääräinen odotusaika on normaalina jäätalvena noin 3 tuntia. Ankarina jäätalvina keskimääräinen odotusaika kasvaa selvästi.

Lähde: Liikennevirasto

Ulkomaan alusliikenne

Tallenna data: Excel | Kuva

Ulkomaan alusliikenteen määrä on vähentynyt taantuman myötä. Vuoden 2016 aluskäyntien määrä oli 16 % vähemmän kuin vuonna 2000.

Lähde: Liikennevirasto

» Analyysi

Esitettyjen mittareiden perusteella kauppamerenkulun kustannustehokkuus on kasvanut selvästi viime vuosina. Aluskoon kasvu on tehty mahdolliseksi kauppamerenkulun väyliä syventämällä. Kehitys viittaa siihen, että aluskoon kasvua on pystytty hyvin hyödyntämään. Alusliikenteen väheneminen vuodesta 2008 on hidastanut kustannustehokkuuden lisääntymistä. Huomionarvoista on, että kontit ja kuljetusvälineet syövät alusten kapasiteettia varsinaiselta tonnimäärältä.
Jäänmurtopalvelut on mitoitettu siten, että normaalina talvena avustusta joutuu odottamaan keskimäärin 3 tuntia. Ankarana jäätalvena keskimääräinen odotusaika voi kasvaa yli kaksinkertaiseksi.

© Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Trafi, Ilmatieteen laitos